Olemme todenneet, että niin kutsutun perinteisen taiteen piirissä erilaiset ilmaisumuodot ja taidelajit ovat digitaalista taidetta runsaammat. Pysymme tässä mielipiteessä, mutta tämä ei missään nimessä tarkoita, etteikö myös digitaalinen taide kätkisi sisäänsä erilaisia muotoja ja ilmaisuvoiman runsautta!

Kannattaa myös pitää mielessä, että kyseessä on melko epätasapainoinen vertailupari: siinä missä perinteistä taidetta on luotu luolamaalausten kautta jo ihmiskunnan esihistoriallisena aikana, omaa digitaalinen taide parhaimmillaankin vain noin 60–70-vuotisen historian. Kyseessä on vielä melko nuori taidemuoto, joka teknologisen kehityksen mukana elää läpi jatkuvaa ja kiihkeää muutosta.

Digitaide voidaan jakaa moneen eri alalajiin, joilla tosin useimmiten on hyvin läheiset sukulaisuussuhteet. Jaottelu ei ole aina itsestään selvää eikä missään nimessä definitiivistä tai välttämättä edes lähitulevaisuuteen asti kestävää. Tässä alla pyrimme kuitenkin jaottelemaan ja esittelemään digitaalisen taiteen erilaisia muotoja, ainakin niistä tärkeimpiä.

Fraktaali- tai algoritmitaide

Fraktaali-/algoritmitaiteessa matematiikalla on tärkeä rooli. Voidaan jopa sanoa, että tätä digitaiteen muotoa luodaan matematiikan avulla. Kyseessä on luovan tietokonetaiteen muoto, joka käyttää tietokoneiden laskentakykyä fraktaalirakennelmien luomiseen – ja nämä rakennelmat voivat olla visuaalisesti todella näyttäviä. Kuvien ohella frakaatalitaide voi olla myös liikkuvaa kuvaa. Taiteilijalta tämä taiteen tyyppi vaatii melko hyvää ymmärrystä tietokoneiden sielunelämästä ja matematiikasta.

2D-grafiikka

Kaksiulotteista tietokonegrafiikkaa voi monessa mielessä pitää jo hyvin perinteisenä digitaalisena taidemuotona, sillä se on jo varsin pitkäikäistä. Tämä tyyppi sai alkunsa perinteisen kaksiulotteisen materiaalin siirtämisestä digitaaliseen muotoon, mutta on sittemmin kehittynyt varsin omaehtoisesti. 2D-grafiikkaa näkee paljon muuallakin kuin taiteessa, se on läsnä miltei kaikkialla ympärillämme.

3D-grafiikka

Luonnollinen jatkumo kaksiulotteiselle tietokonegrafiikalle on tietenkin kolmiulotteinen tietokonegrafiikka, joka saattoi tietokoneiden avulla ottaa todella isoja edistysaskelia – tässä tietokoneiden mahdollistama tuottavuuden parantuminen oli yksi avaintekijä. Ohjelmallisella puolella 2D- ja 3D-grafiikan suhteeen ei ole kovin suuria eroja, mutta käyttötarkoitukset eroavat suuresti. 3D-grafiikka on tietenkin todella suuressa osassa peligrafiikassa, ja peligrafiikan prosesseja käytetään paljon myös taiteen puolella.

Digitaalinen valokuvaus

Valokuvaus on taidemuoto, jossa digitaalisuuteen siirtyminen on tapahtunut hyvin nopeasti ja erittäin kattavalla tavalla. Filmikameraa kuvaamiseen käyttävät kuvaajat tekevät tätä pikemminkin esteettisistä ja jopa emotionaalisista syistä, ja harva valokuvaaja operoi enää pelkän filmin parissa. Digitaalinen valokuvaus on mahdollistanut valokuvan tunkeutumisen kaikkialle entistä kattavammin, mutta kriitikkojen mielestä se on samalla myös alentanut valokuvan arvoa.

Digitaalinen maalaaminen

Digitaalinen maalaaminen on niin ikään jaettavissa grafiikan tavoin 2D- ja 3D-maalaamiseen, ja molemmilla näillä digimaalausmuodoilla on tärkeä roolinsa kaupallisessa käytössä. Kaksiulotteinen digitaalinen maalaaminen korvaa usein käsin piirtämisen, sillä sen avulla virheitä on nopea ja helppo korjata. 3D-puolella taidokkaiden mallintajien kysyntä on kovassa nousussa.

Pikselitaide

Pikselitaiteen tyyli on usein kepeäksi ja hauskaksi luonnehdittu, joskin tämä on vain tyylisuuntaus – välineenä pikselitaidetta voidaan hyvin käyttää myös synkkienkin aiheiden kuvaamiseen. Taustat tällä digitaiteen tyypillä ovat etenkin 8- ja 16-bittisten pelikonsolien maailmassa, ja näiden Nintendon NESin ja Sega Megadriven kaltaisten ja aikaisten konsolien estetiikasta pikselitaitelijat usein ammentavat tätäkin nykyä.

Vektoripiirtäminen

Siinä missä perinteisen taiteen tekniikoilla on tärkeä osansa digitaiteen työkalupakissa, ammentaa vektoripiirtäminen hyvin omanlaisestaan perinteestä – fraktaalitaiteen tapaan myös tässä tyypissä matematiikka on vahvasti läsnä. Manuaaliseen vektoripiirtämiseen kuuluvat linjat ja muodot, joita voidaan ilmaista geometristen kaavojen avulla. Maalaamista voidaan tehdä yksinkertaisesti syöttämällä piirto-ohjelmaan numeraalisia arvoja – ollaan siis suorastaan tietokonetaiteen juurilla.

Integroitu taide tai monimediataide

Tietokone- ja digitaide voi myös toimia luotavan teoksen yhtenä toteustapana ja välineenä, sen ei välttämättä tarvitse olla ainoa tapa lopullisen teoksen luomiseen. Vaikkapa pikselitaidetta voidaan yhdistää perinteiseen kuvanveistoon, ja samaten myös erilaisia yllä esiteltyjä tekniikoita voidaan risteyttää keskenään – ja näin tehdäänkin jatkuvasti.