Pirjo Hamari

‘You give people a crisis and my God, doesn’t digital stuff happen fast when it needs to.’ Katsaus museoiden digitaaliseen loikkaan koronakriisin aikana

Maaliskuusta 2020 alkaen museot kautta maailman siirtyivät tai olivat pakotettuja siirtymään digitaalisten palveluiden tarjoamiseen erittäin nopealla aikataululla. Globaali pandemia työnsi museot digitaalisen murroksen syvään päähän ja nosti aiheen näkyväksi. Digitaalisen mukanaan tuomasta murroksesta museosektorilla on puhuttu jo kauan. Asia ei ole uusi, mutta on selvää, että koronan mukanaan tuomat asiakastilojen sulkemiset johtivat kehityksen nopeaan kiihtymiseen. Keskustelu museoiden digitaalisista palveluista sai vauhtia. Tätä muutosta seurattiin museosektorilla erilaisten kyselyiden ja analyysien avulla. Tässä artikkelissa käyn tiiviisti läpi, mitä erilaisissa kansainvälisissä ja kansallisissa raporteissa kerrotaan koronan mukanaan tuoman digitaalisen tarjonnan luonteesta. Nostan lisäksi esille joitain museosektorin digitaalisen murroksen suuntia tai tulevaisuuden mahdollisuuksia näistä lähteistä. Vaikka korona on monin tavoin runnellut myös museosektoria, tarjoaa se digitaalisen murroksen ymmärtämiseen paljon mielenkiintoista aineistoa, joka jatkossa toivottavasti kantaa murroksen onnistuneessa haltuun ottamisessa.

Miten museoiden digitaalinen tarjonta muuttui koronan myötä?

Globaalisti kattavimmat raportit koronan vaikutuksista museosektoriin keräsivät UNESCO ja ICOM. Kumpikin raportti teki näkyväksi pandemian maailmanlaajuisen vaikutuksen erityisesti museoiden talouteen ja toimintamahdollisuuksiin. UNESCOn raportissa[i] nostetaan esiin museoiden nopea panostus digitaaliseen tarjontaan. Raportti jakaa reaktiot viiteen kategoriaan. Kolme yleisintä olivat: jo olemassa olevan digitaalisen sisällön hyödyntäminen erityisesti kokoelmien osalta; suunniteltujen tapahtumien siirtäminen digitaaliseksi; ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Harvemmin turvauduttiin näihin: uuden digitaalisen sisällön tuottaminen; sektorille suunnattujen digitaalisten tapahtumien järjestäminen. UNESCOn raportin yksi keskeinen huomio on, että digitaalinen tarjonta on ja muuttui globaalisti katsoen epätasaisesti. Vain 5% Afrikan ja pienten saarivaltioiden museoista pystyi lisäämään digitaalista sisältöään. UNESCO varoittaa tästä epätasapainosta ja riskistä sen kasvamiseen.

Myös ICOMin globaalia museokenttää koskeva raportti[ii] toteaa, että museoiden siirtymä digitaalisiin palveluihin oli nopea. Erityisesti sosiaalisen median tarjonta kasvoi sen jälkeen, kun museoiden asiakastilat sulkeutuivat. ICOMin raportti erottelee mielenkiintoisesti jo olemassa olleen tarjonnan, koronan aikana lisääntyneen tarjonnan sekä sellaisen digitaalisen tarjonnan, joka luotiin vasta koronasulkujen alun jälkeen. Tässä viimeisessä kategoriassa eniten lisääntyivät verkossa tarjottavat livetapahtumat.

Kuva 1. Muutokset museoiden digitaalisessa tarjonnassa koronakriisin aikana. ICOMin raportin (2020a) taulukko.

Kuva 1. Muutokset museoiden digitaalisessa tarjonnassa koronakriisin aikana. ICOMin raportin (2020a) taulukko. (Kuva avautuu suuremmaksi)

ICOM teki aiheesta myös jatkokyselyn ja -raportin.[iii] Vastanneista museoista 93% lisäsi tai aloitti sisällön tarjonnan verkossa pandemian aikana. 75% näistä museoista oli lisännyt tarjontaan erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja 53% aloitti tai lisäsi videotuotantoa verkkoon. Haasteena on, että digitaalisen tarjonnan lisääntyminen näyttää kiinnittyvän erityisesti suurempiin museo-organisaatioihin.

NEMO, Network of European Museum Organisations, on raportoinut[iv] koronan vaikutuksista eurooppalaisessa museokentässä vuosina 2020 ja 2021. Ensimmäisen kyselyn ja raportin mukaan neljä viidestä museosta Euroopassa lisäsi pandemian aikana digitaalista tarjontaansa. Suosituimmat kategoriat olivat sosiaalinen media, opetukseen liittyvät aineistot, videot sekä kokoelmiin liittyvä aineisto. Vähiten lisääntyivät uudet palvelut, valtaosa palveluista rakentui jo olemassa olevien palveluiden käytön lisäämiseen ja laajentamiseen. Verkkovierailut lisääntyivät yli 40% museoista, erityisesti niillä museoilla, joiden sisällöntarjonta verkossa kasvoi. Mielenkiintoista kyllä, NEMOn jatkoraportin mukaan museoiden verkkopalveluiden käyttö ei ole juuri vähentynyt, vaikka museokohteet ovat avautuneet.

Kansallisesti koronan vaikutusta museoalaan selvitettiin kahdella kyselyllä, keväällä 2020[v] ja keväällä 2021[vi]. Jälkimmäisen raportin mukaan yleisölle suunnattuja digitaalisia palveluita on kehittänyt tai ottanut käyttöön lähes kolme neljästä museosta, ja hieman suurempi osuus arvioi näin tapahtuvan myös vuoden 2021 alkupuolella (76 %). Raporteista näkee, että suomalaisella museokentällä digitaalisuus nähdään jatkossakin ensisijaisesti mahdollisuutena.

Näiden mainittujen raporttien lisäksi aiheesta löytyy muitakin erilaisten toimijoiden keräämää tietoa ja tutkimustuloksia. Museoiden verkkotarjontaa ovat raporttien lisäksi tutkineet ainakin Burke et al. (2020), Samaroudi et al. (2020), Ullrich ja Geis (2020) ja Zuanni (2020). Näistä tutkimuksista löytyy paljon lisää asiaa valottavaa tietoa, esimerkkejä ja linkkejä eteenpäin.

Mikä voisi olla ”uusi normaali”?

Itse koronakriisin välittömien digitaalisten vaikutusten lisäksi monet toimijat ovat miettineet, mitä museoiden reaktiot kriisiin kertovat alan digitaalisesta kyvykkyydestä, miten sitä pitäisi kehittää ja mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella – siis jo analyysiä tilanteesta. Alla on aiheesta poimittuna neljä erilaista kokonaisuutta: digitaalisuus on tullut jäädäkseen; digitaalisuus edellyttää proaktiivisuutta ja strategista ajattelua; digitaalisen hyödyntämistä hidastaa osaamisvaje; ja digitaalista tarjontaa tulisi suunnitella sen omista lähtökohdista.

Kaupallinen toimija Axiell on julkaissut yhteistyössä MuseWebin kanssa raportin GLAM-kentän digitaalisesta murroksesta[vii]. Raportissa arvioidaan, että korona vei museoiden verkkotarjonnan ”kivasta lisästä” ”elintärkeään”. Palataanko palveluissa ”kiva lisä”-tilaan rajoitusten päätyttyä? Tätä raportti ei usko.   Digitaalinen ulottuvuus on tullut museoiden toimintaan jäädäkseen. Samaan viittaa Kimmo Levä MuseoPron uudessa jutussa[viii].

Monessa raportissa näkyy museoiden selvä tendenssi hyödyntää ja laajentaa ensi sijassa jo olemassa olevia, ehkä vähällä käytöllä olleita palveluita.  Samaan kiinnittää huomiota Ullrichin ja Geissin tutkimus (2020). He kysyvät, kantavatko tällaiset palvelut pidemmällä tähtäimellä, ja vastaavatko ne asiakkaiden tarpeisiin? Axiellin kysely muistuttaa samaan aikaan, että digitaalisia palveluita kehitetään pääosin projektiluontoisesti ja satunnaisesta rahoituksesta riippuen. Ne eivät siis usein ole osia suunnitelmallisista, perusrahoitetuista strategisista muutosprosesseista. Knight Foundationin hyvin mielenkiintoisen, organisaatioiden digitaalisia kyvykkyyksiä käsittelevän raportin[ix] mukaan museoiden digitaaliset strategiat ovat usein vasta kehittymässä.  Centre for the Future of Museums muistuttaa omassa TrendsWatch 2021 -raportissaan[x] samasta: digitaalisessa ympäristössä tapahtuva kehitys tulisi sitoa museon strategiaan.  Strategiseen ja proaktiiviseen kehittämiseen tulisi yhdistää seuranta, jolla digitaalisten palveluiden käyttöä ja onnistumista voi seurata.[xi]

Käytännössä kaikki koronatilannetta arvioineet raportit nostavat esille digitaalisten palveluiden ja digitaalisuuden kehittämiseen liittyvän osaamisvajeen museoissa. ICOMin kyselyn mukaan yli 8 kymmenestä museosta koki kaipaavansa tukea digitaalisessa murroksessa. Näistä museoista yli 40% kaipasi tukea digitalisaatiostrategian tekemiseen, seuraavaksi digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseen (23.2%) ja sen jälkeen henkilöstön osaamisen kehittämiseen (18.7%). Pienet ja keskisuuret museot kaipasivat enemmän tukea kuin suuret museot. Raportit huomioivat lisäksi esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämiseen kiinnitetyn päätoimisen henkilöstön puuttumisen sekä palveluiden kehittämisen yksittäisissä ”digitaalisissa” kuplissa, ilman yhteyttä museon muuhun ydintoimintaan[xii].

Melko moni raportti kiinnitti huomiota siihen, että koko digitaalisen tarjonnan kokonaisuus tulisi museoissa miettiä uudella lailla. Johtaako museoiden avaaminen yleisöjen paluuseen taas analogisen ääreen? Axiellin raportti huomauttaa, että binaarinen vastakkainasettelu analogisen ja digitaalisen museokokemuksen välillä katsoo asiaa virheellisesti. Erilaiset kanavat eivät syö toisiaan, ja verkkotarjonta ei tutkitusti ole suhteessa vähentänyt museokäyntejä, päinvastoin. Museoissa fyysinen saavutettavuus ja suora yhteys kulttuuriperintöön on aina toiminnan ytimessä, mutta samalla yhteiskunta yhä kasvavassa määrin etsii kokemuksia verkosta. Verkkokokemus perustuu samalle museoiden ydinsisällöille ja arvoille, mutta tavalla, joka on valittu erityisesti tähän mediaan ja näille käyttäjille. Digitaalinen kävijäkokemus voi olla erilainen kuin fyysinen, mutta yhtä sisältörikas, merkityksellinen ja osallistava oikein tehtynä. [xiii] TrendsWatch muistuttaa, että digitaalisen ei tarvitse olla paikka, jonne toisinnetaan fyysinen museokokemus, vaan digitaalisten sisältöjen tulisi hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön vahvuuksia ja pelata sen ehdoilla.[xiv]

Internet on parhaimmillaan yhteisöllinen ja orgaaninen alusta merkityksellisille museokokemuksille, joissa ei vain jaeta sisältöjä vaan koetaan jotain.[xv] Axiellin raportti muistuttaa, että onnistuneen digitaalisen yleisökokemuksen ytimessä on asiakastarpeen ymmärtäminen. Tästäkin on raporteissa hyviä esimerkkejä. Toisaalta sektori, joka jo vuosia on tehnyt fyysisten yleisöjen tutkimusta onnistuneesti, tuntee yllättävän huonosti digitaalisten palveluidensa asiakkaansa ja heidän tarpeensa.[xvi]

Digitaalisesta murroksesta kiinnostunut löytää paljon ajattelemisen aihetta koronan yhteydessä syntyneestä tutkimuksesta. Kehittämisajatuksia tarjoavat muun muassa TrendsWatch, Knight Foundation sekä Europeanan tilaama raportti kulttuuriperintölaitosten digitaalisesta murroksesta.[xvii] Kiinnostuneet voivat myös kurkata Medhavi Gandhin luomaa muutoksen tiekarttaa: ota digitaalinen osaksi strategiaa, rakenna vahva tiimi ja optimoi digitaalinen kävijäkokemus.[xviii]

[i] UNESCO 2020.

[ii] ICOM 2020a.

[iii] ICOM 2020b.

[iv] NEMO 2020; NEMO 2021.

[v] Museovirasto 2020.

[vi] Valtioneuvoston kanslia 2021.

[vii] Axiell 2020.

[viii] Levä 2021.

[ix] Knight Foundation 2020.

[x] Centre for the Future of Museums 2021.

[xi] ICOM 2020b

[xii] ICOM 2020b, UNESCO 2020, Knight Foundation 2020

[xiii] Axiell 2020; Ojanperä 2021.

[xiv] Centre for the Future of Museums 2021; Ullrich ja Geis 2020.

[xv] Campbell 2020.

[xvi] Knight Foundation 2020.

[xvii] Finnis ja Kennedy 2020.

[xviii] Gandhi 2020.

 

Kirjoittaja on töissä Museovirastolla vs. osastonjohtajana ja ihmettelee kulttuuriperinnön digitalisoitumista sen kaikissa muodoissa.

LÄHTEET

Axiell (2020). Culture at a crossroads: digital transformation in the age of Covid-19. 2020 GLAM digital transformation survey findings.

https://www.axiell.com/2020-culture-sector-digital-transformation-report/

Burke, Verity, Jørgensen Dolly ja Jørgensen Finn Arne (2020). Museums at Home: Digital Initiatives in Response to COVID-19. Norsk museumstidsskrift, Årgang 6, nr. 2-2020, s. 117–123.

Museums at Home: Digital Initiatives in Response to COVID-19 – Nr 02 – 2020 – Norsk museumstidsskrift – Idunn

Campbell, Thomas (2020). Has the digital museum finally come of age? Apollo Magazine, 4 May 2020.

Has the digital museum finally come of age? | Apollo Magazine (apollo-magazine.com)

Centre for the Future of Museums (2021). TrendsWatch: Navigating a Disrupted Future. American Alliance of Museums.

https://www.aam-us.org/programs/center-for-the-future-of-museums/trendswatch-navigating-a-disrupted-future/

Gandhi, Medhavi 2020. Getting started with the digital transformation in museums: a checklist for museum leaders. Embrace-Digital, March 10, 2020.

https://www.theheritagelab.in/digital-transformation-museums-checklist/

ICOM (2020a). Museums, museum professionals and COVID-19.

Report-Museums-and-COVID-19.pdf (icom.museum)

ICOM (2020b). Museums, museum professionals and COVID-19: follow-up survey.

FINAL EN_Follow up survey (icom.museum)

Kennedy, Jane ja Finnis, Anra (2020). The​​ Digital Transformation Agenda and GLAMs. A Quick Scan Report for Europeana. Culture24.

https://pro.europeana.eu/files/Europeana_Professional/Publications/Digital%20transformation%20reports/The%20digital%20transformation%20agenda%20and%20GLAMs%20-%20Culture24%20findings%20and%20outcomes.pdf

Knight Foundation (2020). Digital readiness and innovation in museums. A Baseline National Survey. October 2020.

Digital-Readiness-and-Innovation-in-Museums-Report.pdf (knightfoundation.org)

Levä, Kimmo (2021). Uusi normaali on digitaalisempi. MuseoPro NÄKÖKULMA / 1.4.2021.

https://www.museopro.fi/fi/uusi_normaali_on_digitaalisempi

Museovirasto (2020). Tiedote: Koronakriisi uhkaa museoiden taloutta mutta ei vie tehtäviä.

https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/koronakriisi-uhkaa-museoiden-taloutta-mutta-ei-vie-tehtavia

NEMO (2020). Survey on the impact of the COVID-19 situation on museums in Europe. Final Report.

NEMO_COVID19_Report_12.05.2020.pdf (ne-mo.org)

NEMO (2021). Follow-up survey on the impact of the COVID-19 pandemic on museums in Europe. Final Report.

FINAL EN_Follow up survey (icom.museum)

Ojanperä, Riitta (2020). Etäkulttuuria diginä – korvike vai uudenlainen elämys? MuseoPro NÄKÖKULMA / 13.5.2020.

https://www.museopro.fi/fi/nakokulmat.php?aid=15004&k=14295

Newman Tabetha, Beetham Helen ja Church Stuart (2020). Dash Survey Results 2020. Describing the digital attitudes, skills and organisational support of people working across the UK heritage sector. Timms Research & Heritage Fund 2020.

DASH report: learning from the first UK-wide digital in heritage survey | The National Lottery Heritage Fund

Samaroudi Myrsini, Rodriguez Echavarria Karina ja Perry Lara, 2020. Heritage in lockdown: digital provision of memory institutions in the UK and US of America during the COVID-19 pandemic. Museum Management and Curatorship 2020, Vol. 35, No. 4, 337–361.

Full article: Heritage in lockdown: digital provision of memory institutions in the UK and US of America during the COVID-19 pandemic (tandfonline.com)

Valtioneuvosto (2021). Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021: Raportti kyselyn vastauksista. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162973

Ullrich, Sarah ja Geis Katharina (2020). Ethnographic Observations of Digital Museum Practices during the Covid-19 Crisis. 17 August 2020. Centre for Anthropological Research on Museums and Heritage.

CARMAH – Ethnographic Observations of Digital Museum Practices during the Covid-19 Crisis

UNESCO (2020). Museums around the world in the face of COVID-19.

Museums around the world in the face of COVID-19 – UNESCO Digital Library

Zuanni, Chiara (2020). Digital responses from locked-down museums. Cultural Practices June 2020. The Magazine of the Institute for Cultural Practices.

https://culturalpractice.org/digital-responses-from-locked-down-museums/

 

Comments are closed.