Päätoimittajat Vivi Varjo & Tiina Tiilikainen

Pääkirjoitus

Jo yli vuoden ajan museot ovat muiden kulttuuripalveluiden lailla joutuneet tasapainoilemaan ohjeiden, suositusten ja alueellisten rajoitusten aiheuttaman epävarmuuden keskellä, samalla kun asiakkaat ovat kaivanneet arkeensa elämyksiä ja kokemuksia. Joinakin kuukausina on rikottu kävijäennätyksiä, mutta osan vuodesta museot on monin paikoin voinut saavuttaa ainoastaan virtuaalisesti. Halu tarjota museokokemuksia etänä on tuonut vaihtoehdoksi digimuseot, virtuaaliopastukset ja lukuisia muita digitaalisia palveluita. Jotta digitaalinen yleisökokemus voisi vastata museokävijöiden odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa, onnistuneen digiloikan ytimessä on kävijöiden tarpeiden ymmärtäminen. Pandemia on kiihdyttänyt kehitystä, mutta kyse on myös pidemmän ajan ilmiöstä.

Kevätnumeromme 2021 sisältää seitsemän artikkelia, jotka käsittelevät digitaalisuutta museoissa useasta eri näkökulmasta. Artikkelissa Kolmiulotteinen tulevaisuus Jukka Salonen antaa käytännönläheisen kuvauksen siitä, millainen matka museoesineestä 3D-tulostetuksi esineeksi voi olla. Kuvien avulla lukija pääsee seuraamaan esineiden viimeistelyprosessia lähietäisyydeltä. Marko Aho pohtii 3D-mallinnusta virtuaalisen kokemuksen näkökulmasta artikkelissaan Virtuaalisuus ja museokokemus. Mitä lisäarvoa virtuaalinen 3D-malli voi tarjota museokokemukselle ja mitä virtuaalisuudelta vaaditaan, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin museoiden tavoitteita?

Perinteisesti museo on totuttu näkemään fyysisenä rakennuksena, jonka seinien sisään ihmiset saapuvat kokemaan ja näkemään. Voisiko museo olla näyttelytoimintaa myöten täysin virtuaalinen? Jari Toivonen kertoo artikkelissaan Digitaalisuus ja etämuseo yhteisön kokoajana yhden esimerkin virtuaalisesta museotoiminnasta Suomessa. Erilaisia ihmisiä yhdistävä vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys lähtee usein rakkaudesta lajiin, kuten Koripallomuseotoiminta osoittaa.

Pandemian aikaa on leimannut yhteisöjen kaipuu ja tarve kohtaamiselle. Museoilla on mahdollisuus vastata näihin tarpeisiin – samalla kyse on museoiden toiminnan ytimessä lepäävistä periaatteista. Tiina Hero pohtii artikkelissaan Merkityksellisiä kohtaamisia – etänä? kohtaamisen mahdollisuuksia virtuaalisessa museoympäristössä. Löytävätkö kaikki kävijäryhmät digitaalisen tarjonnan äärelle ja miten käy senioriasiakkaiden? Näitä kysymyksiä sivuaa myös Inka Tuominen artikkelillaan Isojakokartalla vaellellessa – paikkatieto näyttelykäytössä. Kartat ovat yleisiä ja pidettyjä historian lähdemateriaaleja, myös maallikoille. Ne havainnollistavat paikkoja, sijainteja ja niiden muuttumista ajassa niin museoissa kuin muussa populaarissa historian esittämisessä. Digitaalisuus on pandemian seurauksena tullut kiinteäksi osaksi museoiden näyttelykäytäntöjä ja artikkelissa pohditaan paikkatietojärjestelmien mahdollisuuksia historian esittämisessä.

Digitaalisuuden avulla näkymätön voidaan tehdä näkyväksi, muistuttaa Johanna Aartomaa artikkelissaan Digitaalisuutta asiakaskokemus edellä: Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely. Merikeskus Vellamon keskellä pandemiaa avautuneessa näyttelyssä keskeisessä roolissa on Ruotsinsalmen toista meritaistelua kuvaava virtuaaliesitys, joka avautuu kävijän ympärille ja rakentaa digitaalisten elementtien avulla uudenlaista näyttelykerrontaa.

Kevätnumeromme päättää Pirjo Hamarin artikkeli ‘You give people a crisis and my God, doesn’t digital stuff happen fast when it needs to.’  Katsaus museoiden digitaaliseen loikkaan koronakriisin aikana. Kuinka museoiden digitaalinen tarjonta on muuttunut poikkeusaikojen myötä? Entä jääkö digitaalisuus osaksi museoiden ydintoimintaa? Artikkeli tarjoaa katsauksen pandemian aikana tehtyyn kansainväliseen tutkimukseen museoiden digitaalisesta murroksesta, jättäen lukijoillemme pohdittavaa museoiden lähitulevaisuuden näkymistä.

Antoisia lukuhetkiä!

Comments are closed.