NEWEST ISSUE 1/2017

In English

Editorial

Welcome to the 21st National Seminar of Museology

 

In Finnish

Pääkirjoitus

Uula Neitola: Uuden työelämän kulttuuriperinto

Kulttuuriperinnön perusperiaatteeseen kuuluu, että se on uusiutuva vara. Samalla kun jotain vanhaa tuhoutuu, tulee aina luotua uutta sen tilalle. Kysymättä sitä, onko muutos haluttu tai toivottu, hävinneen tilalle rakennetaan, siis luodaan uutta. Siitä tulee ajan myötä perintöä.

Jukka Salonen: Elävä Museo

Hanna Kivelä: Butosta japanilaista yhteiskuntakritiikkiä: Sodan synnyttämää synkkää kulttuuriperintöä

Buto syntyi 1960-luvulla provokatiivisena muotona yhteiskuntakritiikille ja arvostelemaan pettymyksen aiheuttanutta, länsimaisen kulttuurin dominoimaa japanilaista avantgardea.  Ennennäkemättömän tuhovoimaisen sodan jälkeisen ajan tuotoksena syntynyt groteskilla tavalla kaunis buto esittelee ja käsittelee salattua ja häpeällistä ihmisyyttä.

Anna Kouhia: Kirjoitetun ja kerrotun kietoutumat vuosisadan takaisessa murhatarinassa

”Lauantaina Toholammin poliisi ilmoittaa, että Toholammin Oikemuksen kylässä on palanut itsellismies I. Oikemuksen pieni mökki. Tuvan hiilloksesta on löydetty ijäkkään I. Oikemuksen ja hänen tyttärensä ruumiit pahoin palaneina. Tyttären miestä, Oskari Lehtistä, joka on paennut, epäillään murhapolttajaksi. Nähtävästi murhattuaan vaimonsa ja appiukkonsa on mies tekoa salatakseen sytyttänyt mökin palamaan ja lähtenyt sitten karku matkalle. Mies on 35 wuotias keskikokoinen, waaleawerinen ja kumarakäyntinen sekä puhuu suomea ja ruotsia.”

Mirkka Hekkurainen: #InariDig

Oli harmaata, kun astuimme polulle ensimmäisen kerran. Polku oli kapea ja kuljimme sitä peräkkäin. Metsä ympärillämme oli vehreä ja märkä. Kuljimme hiljaisuudessa huppuihimme kietoutuneena kantaen lapioita ja muita tarvikkeita. Polun katkaisi kaatunut puu, jonka jokainen ylitti tavallaan. Ruostuneen autonromun kohdalta kuljimme enemmän aluskasvillisuuden keskellä kuin polulla ja jokaisella askeleella jalkojen alla rusahteli. Rusahteli tavalla, josta tietää ettei ääni tule oksista, juurista ja luonnosta ylipäätään. Sammaleen alle kätkeytyi muistoja.

Suvi Harju: Wir waren Freunde – tunteita saksalaisaikanäyttelyn ympärillä

Arktikumissa oli esillä 28.4.2015–10.1.2016 Lapin maakuntamuseon tuottama erikoisnäyttely nimeltä Wir waren Freunde — Olimme ystäviä – saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944. Näyttely kertoi rintamantakaisesta arjesta, jossa saksalaisten kanssa käytiin kauppaa, vietettiin iltaa ja urheiltiin yhdessä. Lapland´s Dark Heritage -projektin tutkijat Helsingin ja Oulun yliopistosta laativat näyttelyyn kaksikielisen kävijäkyselyn, jolla pyrittiin selvittämään näyttelyssä käyvien tunteita ja suhtautumista natsitematiikkaan nykypäivänä. Arktikumin kävijöistä noin puolet on ulkomaalaisia.

Ira Vihreälehto: Isoisäni oli venäläinen sotavanki – etsintä oli tutkimusmatka vaiettuun historiaan

Venäläisten sotavankien ja suomalaisten naisten suhteista ei ole puhuttu mediassa, niitä ei ole selvitetty tutkimuskirjallisuudessa tai esitelty museoiden näyttelyissä

Elina Suominen: ”Emme anna pahan toistua” – Kokemuksia ja ajatuksia uudelleenrakennetusta Hiroshimasta

Ensimmäisestä Japanin-matkastani on kulunut lähes seitsemän vuotta, mutta Hiroshimassa kesällä 2010 vietetyt päivät tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Elokuun kuudentena päivänä vuonna 1945 Hiroshiman yllä räjähti Yhdysvaltojen määräämä atomipommi, jonka seurauksena kaiken kaikkiaan yli 140 000 ihmistä kuoli. Hiroshima on onnistunut nousemaan tuhkasta ja kasvamaan yli miljoonan asukkaan moderniksi kaupungiksi ja UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Nyt käyn läpi vanhaa matkapäiväkirjaani ja palaan noihin muistoihin ja ajatuksiin uudelleen.

Janika Siro: Matkareportaasi – Pääkallopylväiden ja kylkiluukynttelikköjen kappeli

Pienessä tšekkiläisessä Kutna Horan kaupungissa seisoo ulkoisesti vaatimaton katolinen kappeli. Itse kirkko on hieman haastavaa löytää, parkkipaikasta puhumattakaan. Näennäisestä koruttomuudesta huolimatta kyseessä on varsin erityislaatuinen paikka – Sedlecin ossuaari, jonka sisäpuoli on koristeltu ihmisluin.

Hannu Heikkilä: Nostalgiaan kätkeytyvät evakkokokemukset

Museokävijän silmissä 1950-luvun alussa rakennettu rintamamiestalo pihapiireineen näyttää nostalgiselta. Evakkosisarusten koti herättää kävijässä muitakin tuntemuksia, koska Mureen perheen tarina kietoutuu osaksi siirtoväen vaiheita evakkopoluilla ja jälleenrakennustöissä.