Johanna Aartomaa

Digitaalisuutta asiakaskokemus edellä: Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely

Artikkeli käsittelee Merikeskus Vellamon digitaalisen asiakaskokemuksen kehittämistä Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn digitaalisten elementtien näkökulmasta. Kesällä 2020 avattu näyttely kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren merkittävimmän meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan. Näyttelyssä on käytetty uutta teknologiaa ja teemaa syventäviä sisältöjä on julkaistu verkossa.

Digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen

Merikeskus Vellamon digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen käynnistettiin digitiekartalla (2019), johon määriteltiin mm. Vellamon digitaalisen asiakaskokemuksen visio ja tarkistuslista näyttelyiden digitaalisen tarinankerronnan tuotantoon.

Yksi työskentelyn keskeisin haave oli koota eri puolille verkkoa ladatut sisällöt yhdestä paikasta selailtavaksi. Lopputuloksena tästä syntyi www.vellamo-kanava.fi ja sen ensimmäisenä teema Ruotsinsalmi. Sivustolla voi mm. katsoa videoita ja pyöritellä 3D-aineistoja. Sisällön osalta uusia aluevaltauksia olivat lyhyet ääniartikkelit ja leikkimieliset testit.

Digitaaliset elementit osana näyttelykerrontaa

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn digitaalisten elementtien osalta toinen ohjaava asiakirja oli kokemuskonsepti, jossa määriteltiin näyttelyn ydinviesti ja visuaalisuus kokemuksellisuutta korostaen. Konsepti ohjasi kaikkea käsikirjoituksesta äänisuunnitteluun ja videotuotannoista interaktiivisiin elementteihin.

Näiden pohjalta pyrittiin helppokäyttöisiin, merkityksellisiin digitaalisiin toteutuksiin, jotka tukevat näyttelyn viestiä ja haluttua tunnelmaa. Huomiota kiinnitettiin myös tiedon määrään ja sijoitteluun. Digitaalinen toteutus ei ole tiedon kaatopaikka, vaan valikoidun, kohderyhmien tarpeet huomioivan aineiston esitystapa.

Digitaalisuus tuo näkymättömän näkyviin

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn keskeinen elementti on Ruotsinsalmen toista meritaistelua kuvaava virtuaaliesitys, joka avautuu kävijän ympärille yli 35 neliömetrin kokoisena kaarena.

VR-studio Zoanin toteuttama, elokuvallinen esitys pohjautuu tutkimukseen, mutta painotus on tarinan vaikuttavuudessa. Kuvassa tulkinta St. Nikolai -laivan keulakuvasta. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo.

VR-studio Zoanin toteuttama, elokuvallinen esitys pohjautuu tutkimukseen, mutta painotus on tarinan vaikuttavuudessa. Kuvassa tulkinta St. Nikolai -laivan keulakuvasta. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo.

Meritaistelussa menetetyt laivat muodostavat nykyisen Kotkan edustalle kansainvälisesti merkittävän hylkykeskittymän, jota tuodaan näyttelyssä esille niin fyysisen installaation kuin interaktiivisen hylkysukelluksenkin keinoin.

Kosketusseinän pohjana on käytetty sukeltajien tekemää hylyn 3D-mallinnosta ja kokoelmaesineiden mallinnoksia. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo.

Kosketusseinän pohjana on käytetty sukeltajien tekemää hylyn 3D-mallinnosta ja kokoelmaesineiden mallinnoksia. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo.

Nykyisen Kotkan keskustan alueella oli 1700–1800-luvun taitteessa merilinnoitus, jossa eli parhaimmillaan jopa 10 000 henkeä. Lähes tuhoutunutta linnoitusta havainnollistaa pienoismalli.

Vuorovaikutteinen pienoismalli sisältää tietoa linnoituksen historiasta ja havainnollistaa sen sijainnin suhteessa nyky-Kotkaan. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo.

Vuorovaikutteinen pienoismalli sisältää tietoa linnoituksen historiasta ja havainnollistaa sen sijainnin suhteessa nyky-Kotkaan. Kuva: Soile Tirilä, Suomen merimuseo.

Kaikki nämä tuovat kävijän nähtäville jo hävinnyttä tai veden peittämää historiaa.

Entä nyt?

Näyttelyprojektin loppumetreillä tuli pandemia, ja museoissa on otettu digitaalisuuden polulla aimo loikkia. Ehkäpä sattumalta osa näyttelyyn tehdyistä valinnoista oli koronakestäviä: verkkosisältöjen tuotannot olivat loppusuoralla maailman sulkeutuessa eikä näyttelyyn tutustuminen vaadi esimerkiksi työläästi puhtaana pidettäviä vr-laseja. Aika näyttää, miten pandemia muokkaa museoiden vuorovaikutteisuutta.

Jos projekti alkaisi nyt, olisi digitaalinen aspekti varmasti osa koko museotoiminnan suunnittelua erillisprojektin sijaan. Digitaalisuus ei ole oma saarekkeensa.

Kirjoittaja on Suomen merimuseon museolehtori, joka toimi Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn projektipäällikkönä.

LINKIT

Comments are closed.